sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Ajatuksia päihteistä

Hei!

Ryhmän viimeinenkin jäsen pääsee vihdoin postamaan työnsä.

http://youtu.be/6t_kyJsg3Qw

Käsittelen hieman huumorisesti mutta samalla vakavalla otteella. Päihteet ovat aiheena videossa ja pyrin pitämään punaisen langan käsissä sekä puolueettomasti otan esille nykypäivän ilmiöitä alkoholin käytöstä. Videossa näkyy linkkejä, joita tutkimalla selviää lisää kiinnostuneille.

PS: Laatu ja esittely nyt ei ole mitenkään paras, kun materiaalini oli kadonnut niin sairaalareissuni takia tokkuraista informaatiota. Kiitos etukäteen ja varatkaa suunilleen 10-minuuttia vaikka toisella korvalla kuunteluun!

                                                                   - Juha-

tiistai 26. toukokuuta 2015

Toimintatuokio: Paineiden purku

Tekemällämme toimintatuokiotunnilla pidimme rastiradan. Minun heiniäni oli paineiden purku -rasti. Otin siihen leikiksi huutojuoksun. Huutojuoksussa jokainen juoksee vuorotellen niin pitkälle kuin pääsee ja huutaa samalla niin pitkään kuin happi riittää. Kun henki loppuu, sitä ei saa vetää lisää vaan täytyy pysähtyä. Seuraava jatkaa siitä mihin edellinen jäi, ja juoksee taas huutojuoksua niin pitkälle kuin happi riittää. Yhdessä yritetään päästä mahdollisimman pitkälle. Tämän jälkeen jokainen sai lehtinipun ja sai repiä sitä sydämensä kyllyydestä. Harmi vain että kovan tuulen takia repiminen ei oikein onnistunut niinkuin olisi pitänyt, koska lehdet olisivat lennelleet mihin sattuu. Piti siis repiä aika nätisti mikä ei sopinut paineenpurku-teemaan. Huutojuoksu onnistui kuitenkin loistavasti.

- Olivia -

maanantai 25. toukokuuta 2015

Oppimisvaikeudet: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt

Tarkkaavaisuushäiriöitä ovat toimintakykyä alentavat ADD (keskittymisen häiriö) ja ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö). ADD:hen kuuluvat keskittymisen ja tarkkaavaisuuden häiriöt. ADHD:ssa on näiden lisäksi vielä ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Osalla voi esiintyä vain ylivilkkausoireita ilman keskittymishäiriöitä. Lyhenne AD/HD  merkitsee kaikkia edellä mainittuja häiriöiden muotoja.

AD/HD:n arvellaan johtuvan aivojen energiavajeesta, kun aivojen verenkierto on puutteellinen. On havaittu myös dopamiinin puutetta, joka edistää vireyttä ja motivaatiota, tehostaa oppimista, säätelee tunteita ja tahdistaa sisäistä kelloa. ADHD:n oireiden luullaan johtuvan siitä, että ihminen yrittää nostaa aivojensa vireystilaa aktiivisuudella ja voimakkailla aistiärsykkeillä. AD/HD-potilailla voi esiintyä myös unettomuutta, päiväaikaista väsymystä ja oppimisvaikeuksia.

ADHD:ssa on mm. seuraavanlaisia oireita:
  • keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu, huolimattomuusvirheiden runsas esiintyminen
  • työmuistin häiriöt ja unohtelu
  • uusien tehtävien aloittamisen vaikeus
  • vaikeus toimia järjestelmällisesti ja pitkäjännitteisesti
  • harkitsemattomuus eli impulsiivisuus
  • mielialojen ailahtelu
  • toistuva stimulaation etsiminen, taipumus pitkästyä, kärsimättömyys
  • vaikeus toimia yleisesti odotettujen mallien mukaan
  • luovuus ja intuitiivisuus
  • alisuoriutumisen tunne ja tunne siitä, että asiat eivät ole hallinnassa.
  • levoton käyttäytyminen kuten vaeltelu, sormien naputtaminen, paikasta toiseen siirtyminen, istuma-asennon vaihteluna ja ylettömänä puhumisena. 

 Miten selvitä tarkkaavaisuushäiriöiden kanssa?

Tärkeää on löytää oikea diagnoosi ja saada asianmukaista hoitoa. ADHD-potilas voi kärsiä huonosta itsetunnosta, koska ei suoriudu välttämättä yhtä hyvin kuin muut eikä keskittyminen riitä koulunkäyntiin. Diagnoosin saaminen helpottaa oloa, kun löytyy syy huonolle keskittymiskyvylle ja ylivilkkaudelle, joita ei muissa lapsissa/nuorissa samalla tavalla näy. Nuoren tulee ymmärtää, ettei hänessä ole vikaa, jos ADHD löydetään.

Nuorisotyönohjaajana voin tukea nuorta, jolla on ADHD. Työssä tulee varmasti vastaan ADHD-nuoria ja ongelmia heidän kanssaan. Lapsi/nuori pitäisi saada rauhoitettua aina välillä, mutta antaa myös olla oma itsensä. Hänen kanssaan tulee keskustella rauhassa siitä, miksi välillä täytyy pystyä olemaan hiljaa ja kuunnella. Nuorelle tekee hallaa, jos koko ajan kieltää ja on vihainen. Nuori kaipaa hyväksyntää, ja hänelle pitääkin kertoa, että hänet hyväksytään sellaisenaan. Olisi parasta, jos nuoren saisi itse yrittämään kaikkensa, jotta saisi häiriökäyttäytymistään vähennettyä. Nuoren tulee ymmärtää, että häiriökäyttäytyminen häiritsee muita ja aiheuttaa vaivaa. Nuorelle pitää antaa kuva, että vaikean hetken tullessa hän voi turvautua ohjaajaan ja puhua aina kun siltä tuntuu. Nuoreen tulee myös suhtautua kuten muihin nuoriin, ei panikoida siitä, miten tulee hänen kanssaan pärjäämään. Nuori kyllä vaistoaa, jos ohjaaja ajattelee hänen olevan vain vaivaksi ja hankala tapaus poikkeavuutensa takia.

- Olivia -

Oppimisvaikeudet: koulupudokkuus

Koulupudokkuus tarkoittaa sitä, että oppivelvollisuusikäinen jättää syystä tai toisesta koulun kesken. Huonoista lähtökohdista tulevat lapset ja nuoret putoavat koulusta helpommin kuin hyväosaiset. Perheellä on paljon merkitystä koulupudokkuudessa. Jos vanhemmat ovat kannustavia ja auktoriteettisiä ja vaikka pakottavat nuoren käymään koulun loppuu, ei putoamista tapahtu yhtä helposti. Jos taas kotona ollaan välinpitämättömiä eikä nuorta kannusteta koulunkäyntiin, putoaminen tapahtuu helpommin.

Vinkkejä nuorelle, joka on vaarassa pudota:
- Mieti, mikä on johtanut siihen ettei koulu kiinnosta etkä pysy vauhdissa.
- Mitä voisit tehdä, että koulu kiinnostaisi?
- Mitä haluaisit tehdä peruskoulun jälkeen? Sen pohtiminen auttaa jaksamaan peruskoulun loppuun.
- Mieti tulevaisuuttasi. On mahdotonta hankkia jatko-koulutusta ja sitä kautta töitä, jos peruskoulu jää kesken.
- Ota asia puheeksi opettajan, terveydenhoitajan, koulupsykologin, vanhempiesi tai kenen tahansa kanssa. Yksin ei tarvitse selvitä, vaan on mahdollista saada apua!

Koulupudokkuuden uhan alle jäänyttä nuorta tulee rohkaista ja kannustaa. Nuori ei aina edes itse ymmärrä, millaisia seurauksia koulupudokkuudesta voi johtua. Nuorisotyönohjaajana en välttämättä paljoa pysty tekemään, saati löytämään koulupudokkaita. Jos nuori on jo pudonnut, voi olla ettei hänellä ole tapana käydä nuorisotiloillakaan ja hän on syrjäytymässä. Jos vastaan kuitenkin tulee nuori, jonka huomaan olevan koulupudokkuuden uhan alla, hänen kanssaan on juteltava aiheesta. Nuorelle voi kertoa, millaisia seurauksia koulupudokkuudella voi olla ja häneltä voi kysellä, miksi näin on päässyt käymään ja ollaanko kotona huomattu asian laita.

- Olivia -

tiistai 19. toukokuuta 2015

Mielenterveys: Miten auttaa ystävää, joka sairastaa syömishäöiriötä?

Jos ystäväsi sairastaa syömishäiriötä, niin tässäpä sinulle ainakin yksin sivusto, josta löydät tietoa ja apukeinoja auttaaksesi ystävää.

Nettisyli -sivustolta löytyy tietoa syömishäiriötä sairastavalle itselleen mutta myös hänen kaverilleen! Ensin kerrotaan hieman tietoa syömishäiriöistä ja sen oireista.

Jotta osaat auttaa kaveria hädässä, on sinun hyvä tietää syömishäiriön ensimmäisistä oireista. Nettisyli -sivulta niistä pystyt käydä lukemassa.

Jos tiedät, että ystäväsi sairastaa syömishäiriötä, niin älä jää yksin asian kanssa.
Älä murehdi oman pääsi sisällä yksiksesi. Ota yhteyttä luotettavaan aikuiseen, joka tietää asiasta ja osaa siitä sinulle kertoa.
Jos ystäväsi kertoo sinulle sairaudestaan, älä vähättele sitä. Tämä on vakava asia!
Ole lähellä, kuuntele, puhu, kysele. Tee ystäväsi kanssa jotain mukavaa, joka saa ajatukset muualle.

- Julia -

Mielenterveys: Avuksi sinulle, joka sairastat syömishäiriötä


Netistä löytyy nettiisvusto nimeltä Nettisyli ja sieltä löytyy apua syömishäiriöiselle. Linkkiä klikkaamalla pääset sivustolle.



Sivustolla on vinkkejä ja apuja, jotta syömishäiriöstä kertominen ja avun pyytäminen voisi tuntua helpommalta.



 
Luettavissa on myös muiden syömishäiriötä sairastavien toipumistarinoita.
Mahdollisuus on myös kysymyksien esittämiseen. Kysy, jos mieltäsi painaa jokin. Sivustolla saat vastauksia psykologi Pauliina Juntuselta.

Älä epäröi pyytää apua. Et ole asiasi kanssa yksin.



  - Julia - 


Mielenterveys: syömishäiriöt

"Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia. Niiden taustalla on psyykkistä pahoinvointia, joka ilmenee häiriintyneenä syömiskäyttäytymisenä ja muutoksina sairastuneen fyysisessä tilassa. Käyttäytyminen on epänormaalia erityisesti suhteessa ruokaan, painoon ja liikuntaan. Myös käsitys itsestä ja omasta kehosta on usein vääristynyt."

Kaikki syömishäiriöihin liittyvät ongelmat alkavat usein, kun yksilön on vaikea hallita omia tunteitaan ja itsetunto on heikko. Syömishäiriön puhkeamiseen voi vaikuttaa suurelta osin myös oma perhe korkeine vaatimustasoineen ja kriittisyineen. 

Nuorten keskuudessa on yleistä, että verrataan itseä ja omaa kehoa kaveriin tai televisiomainoksen malliin. Täydellisyyden tavoittelu ja stressin kautta kumpuavat suoristuspaineet lisäävät ja kärjistävät ihmisen mielipidettä omasta itsestään ja ulkonäöstään. 

Syömishäiriöisen suurimpia ongelmia ovat myös liiallinen terveysintoilu ja puntariin tuijottaminen sekä ruokailun välttäminen ja/tai ahmimiskohtaukset. Silloin, kun liikkuminen on pakkomielteistä ja keskittyminen on vain pudotetuissa ja pudotettavissa senteissä ja kiloissa, niin silloin olisi syytä herätä – kaikki ei ole hyvin. 

Linkkejä: Pakko saada sixpack
Apua tarjoavia sivustoja: SyömishäiriöliittoNettisyli




.

- Julia -

perjantai 15. toukokuuta 2015

Toimintatuokio: rentoutumista ja rauhoittavaa musiikkia avuksi tunteiden hallintaan

Minun vastuullani toimintatuokiossamme oli auttaa nuorta löytämää apuja tunteiden hallintaan rentoutumisen ja musiikin kautta. Jokainen ryhmä sai etsiä tilasta mieluisen paikan ja löytää siinä itselleen hyvän asennon. Silmät sai halutessaan laittaa kiinni ja ihan vaikka nukahtaa 10 minuutiksi. Pieneksi ohjeistukseksi annoin vain, että musiikin aikana voi miettiä elämän pieniä, suuria iloja. Mikä sillä hetkellä tekee iloiseksi ja mistä saan voimaa ja energiaa. Kehotin myös keskittymään hengittämiseen ja löytämään edes 10 minuutiksi itsestään rauha.

Rasti oli minulle itselleni mieluinen, koska musiikin avulla suurimmilta osin käsittelen ajatuksiani ja tunteitani. Musiikilla on ihmeellinen voima. Välillä tuntuu kuin se lävistäisi sielun ja aina se menee luihin ja ytimiin saakka.

Jos rastillani olisin voinut jotain vielä tehdä paremmin, niin sen, että maahan olisin voinut esimerkiksi tuoda patjoja, joilla makoilla ja rentoutua kovan lattian sijaan. ”Ovivahti” olisi myös ollut ihan hyvä juttu ja sen avulla olisi pystytty välttämään ylimääräiset ramppauksen luokkaan ja jokainen olisi saanut olla 10 minuuttia ihan vain omissa maailmoissaan kaikessa rauhassa ilman häiriötekijöitä.


-Julia-

maanantai 11. toukokuuta 2015

Toimintatuokio: piirtäminen & kirjoittaminen tunteiden hallinnassa

Opintojakson loppupuolella järjestimme opetus/ohjaustuokiot ryhmällemme. Päätimme, että tällä kertaa luokkalaisemme pääsevät eläytymään ysiluokkalaisen maailmaan. Eli toimintatuokiomme kohderyhmänä olivat 9.-luokkalaiset.
   Jaoimme ryhmämme kolmeen ryhmään, näin he kiersivät yhteensä 3 rastia. Rastien tarkoituksena oli löytää itselleen "terve tapa" purkaa tuntojaan ja energiaansa. Löytämällä itselleen sen sopivan tunteidenkäsittelyjutun, psyykkinen tasapaino pysyy kuosissa tai ainakin horjumistilasta pääsee helpommin pois.
   Omalla rastillani keskityttiin etsimään sitä tuntojenpurkutapaa kirjoittamisesta tai piirtämisestä. Ryhmäläiset saivat eteensä paperia ja värikyniä. He saivat oikeastaan vapaat kädet, mitä tehdä. Ohjeeksi annoin, että paperille voi vaikka kirjoittaa siitä, mikä fiilis nyt on, mistä on iloinen, mikä ärsyttää, mistä haaveilee jne. Tai sitten samoista asioista voi piirtää kuvan. Piirustus/kirjoitetut sanat jäivät itselle.
   Itse valitsin tämän rastin pidettäväksi, koska kirjoittaminen on itselleni todella lähellä sydäntä. Olen ollut lapsesta lähtien kirjahirmu, ensimmäinen sanakin on 7 kk:n iässä ollut kiijja. Ja kun kirjoittamaan opin, on kirjoitettu päiväkirjoihin, ystäväkirjoihin, tullut pidettyä blogia ja niin edellen. Kirjoittaminen ja sanojen väntely ja kääntely rauhoittaa mieltä. Kun kirjoittaa pahoista tunteista paperille, isokin kivi voi vierähtää sydämeltä. Toivottavasti joku ryhmäläisistä tajusi myös saman.
   Ohjaaminen tuntui ihan hyvältä. Aikaraja pisti hankoihin. Mieleläni olisin antanut viisikin minuuttia lisäaikaa kynäilyyn, mutta aika on rahaa. Näin jälkikäteen mietittynä olisin voinut myös piirtää ja kirjoittaa mallikappaleita siitä, mitä rastilla voisi taiteilla. Mutta ihan hyvä näinkin!

- Roosa -

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Perheen sisäiset syyt: Avioero & nuorisotyönohjaajan/muun kasvattajan näkökulma

Nuorisotyöntekijät, opettajat ja muut kasvattajat kohtaavat nykyään valitettavasi yhä enemmän avioerolapsia. Tässä muistilistaa siitä, mitä olisi hyvä muistaa avioeroperheiden nuoria kohdatessa:

- Kysy mitä kuuluu. Älä välttämättä kysy suoraan perheen avioero-tilanteesta, jos et varmaksi tiedä, että nuori haluaa puhua siitä. Suora kysymys voi jopa säikäyttää nuoren tai saada hänet kiukkuiseksi. Sen sijaan kuulumisia kysymällä huolet perheen tilanteesta voivat tulla luontevasti käsitellyksi.
- Kuuntele, lohduta ja ole tukena.
- Osoita olevasi ihminen, joka pysyy tukevasti nuoren rinnalla silloinkin, kun elämässä muuten järkkyy.
- Älä arvostele negatiivisesti nuoren vanhempia nuoren kuullen. Voit tietysti sanoa esim. "olipa ikävää" tms. yleistä, mutta älä lähde haukkumaan nuoren vanhempia hänen kuullensa.
- Ole tarvittaessa yhteydesä nuoren vanhempiin. Eityisesti jos nuori oireilee erosta ja epäilet, etteivät vanhemmat tiedä nuoren pahasta olosta, soita kotiin. Muista kuitenkin kohteliaisuus ja ammattietiikan rajat.
- Jos tilanne vaatii, tee lastensuojeluilmoitus.
- Muista, ettei nuori ja hänen elämänsä ole pelkästään sinun vastuullasi. Ohjaa nuori tarvittaessa muun avun piirin. Ennen kaikkea - huolehdi omasta jaksamisestasi!

- Roosa -

Perheensisäiset syyt: Avioero & linoit apuna viestittelyssä

Kaikki perheet eivät valitettavasti säily yhtenäisinä. Joskus saattaa käydä niin, että vanhemmat päätyvät hakemaan avioeroa. Silloin perheen tasapaino järkkyy. Tilanne muuttaa niin vanhempien, nuorten kuin mahdollisten uusperheiden arkea. Uudessa elämäntilanteissa pitäisi jokaiselle perheenjäsenelle antaa aikaa tilanteen käsittelyyn. Seuraavassa muistilistaa niin vanhemmalle kuin nuorellekin.

Muista, nuori:
- Vanhempiesi ero ei johdu sinusta.
- Anna itsellesi aikaa hyväksyä asia. Älä huolestu, jos se ei tapahdu hetkessä. Ei sen kuulukaan tapahtua.
- Kaikki tunteet ovat sallittuja.
- Älä jää ajatustesi kanssa yksin. Puhu vanhemmillesi, he ovat edelleen olemassa sinua varten. Voit kertoa tilanteeesta myös ystävillesi, koulukuraattorille tai tutuille nuorisotyönohjaajille.
- Älä pelkää mahdollisten äiti/isäpuolien varastavan biologisten vanhempiesi paikkaa. Heidän ei kuulu sitä tehdä ja usko pois, heillä tuskin on se tarkoituksenaankaan. He yrittävät vain parhaansa mukaan tutustua sinuun vaikeasta tilanteesta huolimatta.
- Uusissa ja yllättävissä tilanteissa vaaditaan joustamista. Yritä sinäkin joustaa tarvitaessa. Muista kuitenkin, ettei sinun tarvitse joustaa äärirajoille asti.
- Yritä löytää jotain positiivista jokaisesta päivästä. Pienetkin positiiviset jutut parantavat päivää.
- Turvaudu siihen, että sateisten päivien jälkeen paistaa aina aurinko. Vaikeudet eivät kestä ikuisesti.

Muista, vanhempi:
- Kertokaa eropäätöksestä yhdessä ja kasvotusten yhtä aikaa kaikille lapsille
- Muistuttakaa lapsia siitä, ettei ero johtunut heistä. 
- Voitte halutessanne kertoa eronne syistä. Se on kannattavaa. Muistakaa kuitenkin, ettei lasten kuulu tietää kaikkia likaisimpia ykstityiskohtia, jos niitä eronne taustalla on. Suojelkaa lapsianne niiltä.
- Ottakaa aikaa itsellenne hyväksyä asia. Terapeutilla käyminen voi helpottaa surutyötä.
- Olisi tärkeää, että puhutte lastenne toisesta vanhemmasta heidän kuullensa kauniisti, vähintäänkin neutraalisti. Esimerkiksi äidin ei tule haukkua lasten isää heidän kuullensa, eikä myöskään toisinpäin. Lapsella on aina kaksi biologista vanhempaa, joita heillä on oikeus rakastaa ja pitää hyvinä vanhempina sekä ihmisinä. Toisten pahat sanat horjuttavat tätä asiaa.
- Kuunnelkaa lastenne murheita ja mielipiteitä.
- Osoittakaa rakkautta ja välittämistä lapsillenne eronkin keskellä ja sen jälkeen.
 - Elämä jatkuu!

Kahden kodin välinen viestittely voi olla haastavaa. Milloin koulukirjat ovat isällä ja milloin äidillä, työkuviot voivat sekoittaa harrastuksiin viemistä ja niin edelleen. Puheluiden soittamisen lisäksi apukeinoksi perheiden väliseen viestittelyyn voi ottaa vaikka uusioperheiden yhteisen WhatsApp-ryhmän. Toinen mahdollisuus on tehdä perheiden yhteinen muistitaulu internetiin Linoit-ohjelman avulla. Sinne perheenjäsenet voivat kirjoittaa kysymyksiä, laittaa muistilistoja ja niin edelleen.


Tässä esimerkki siitä, mitä perheiden yhteiselle linoit-seinällä voi kirjoitta ja miten käyttää Linoitia apuavälineenä viestittelyssä. Voit käydä tsekkaamassa tarkemmin tekemäni esimerkkilinoitin klikkaamalla tästä !

- Roosa -

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kiusaamisesta


Kiusaamistarinoita on monia, liian monia. Niitä on kirjoitettu niin kiusatun kuin kiusaajankin näkökulmasta. Googlettamalla yksinkertaisesti "kiusaaminen+blogi" lukijan eteen avautuu useita eri tarinoita kiusaamisesta ja sen kokemisesta sekä siitä, miten kiusaaminen on vaikuttanut erityisesti kiusattuun niin henkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Koska kuitenkin jonkun tarinan haluan teille tarjota, pääset lukemaan omaa tarinaani koulukiusattuna yläkoulussa tästä
   Se, mitä kiusaamisen aiheuttaa kiusatun itsetunnolle ja -varmuudelle, voi tuntua itsestään selvältä usealle meistä. Kiusatun itsetunto murenee, itsevarmuus vähenee ja häpeä omasta itsestä kasvaa. Kiusattu voi alkaa turhankin kanssa sättimään itseään ja lopulta hän voi oikeasti uskoa sen, mitä kiusaajat rivien tai tekojensa välistä viestittävät - Sinä et ole mitään. Kukaan ei välitä sinusta. Kaikki vika on sinussa. Mene pois, älä palaa. Viime vuosina on puhuttu myös siitä, että kiusatun lisäksi kiusajaa tulee tukea. Kiusaaja on usein taipuvainen agressiivisuuteen, hänellä voi olla puutteita empatiakyvyissä, hän haluaa näkyä ja loistaa sekä johtaa ryhmää. Kiusaajalla on usein myös joko huonot tai erinomaisen hyvät vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän sa pidettyä avustajiaan, hiljaisia hyväksyjiä ja kiusattua otteessaan. Siksi on myös erittäin tärkeää kiinnittää kiusaamistilanteissa huomio kiusatun lisäksi itse kiusaajaan tai kiusaajiin.
   Kiusaajaa tulee kuunnella tasapuolisesti kiusatun lisäksi. Kiusaajan toimintatapaa ei tule vahvistaa sillä, että kiusaaminen kuitataan muutamalla valitulla ja äkäisellä lauseella kiusamisen vääryydestä sekä olankohautuksella. Muuten kiusaajan melikuva siitä, että kiusaamalla johtaminen on oikein, vahvistuu. Työntekijän tulisi auttaa ja opettaa kiusaajaa käyttämään oikeanlaisia taitoja ja sanoja sosiaalisissa tilanteissa, että vääristyneet käytöstavat hiipuisivat pois ja myönteiset vahvistuisivat.
  Miten saada kiusaamiselle loppu? On tärkeää huomioida muutama seikka, kun lähtee ratkomaan kiusaamisongelmia ja tekemään pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ensinnäkin kiusaaminen vaikuttaa aina koko ryhmään, luokkaan tai yhteisöön, jossa sitä tapahtuu. Yleensä luokassa tapahtuvasta muutaman oppilaan kiusaamisesta tietävät kaikki luokan oppilaat, vaikka kaikki eivät kiusaisikaan. Nämä hiljaiset tyypit kuitenkin hyväksyvät hiljaisuudellaan kiusaamisen. Kiusatun ja kiusaajan kanssa tapahtuvnan keskustelun lisäksi kiusaamisen lopettamisen taakse on saatava koko luokka. Kaikkien pitää yhdessä päättää: ME EMME KIUSAA! Parasta tietysti olisi, jos mukaan saadaan koko koulu. KiVa koulu on osana monien peruskoulujen arkea. Hanke tarjoaa malleja kouluille kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi, tietoa vanhemmille ja tuntimalleja opettajille, jotta he voivat pitää luokilleen KiVa-tunteja. KiVa-tunneille opettaja ja oppilaat voivat yhdessä keskustella ja pohtia kiusaamista ja sen muotoja, kiusaamiseen puuttumista, hyvän ryhmähengen rakennuspalikoita jne. KiVa koulu -hanke on tuottanut paljon apua kouluille - kiusaaminen on kääntymyt laskuun. Kiusaamisenvastaista työtä kuitenkin tarvitaan jatkossakin.


Kasvattajan/ammattilaisen (opettaja,yhteisöpedagogi, sosionomi...) tulisi ryhmän kanssa tehdyn yhteisen päätöksen lisäksi tuntea kiusamisen eri muodot, että hän voisi mahdollisimman hyvin reagoida kiusaamistapauksiin. Nykyään kiusaamista tapahtuu yhä enemmän verkossa ja ennen kaikkea SOMEssa. WhatsApp, Facebook, Instagram...kaikkialla voi kiusata. WhatsApp on siitä "hyvä" väline kiusaajan käyttöön, että siellä voidaan kiusata mahdollisimman salassa aikuisilta ja muilta silminnäkijöiltä. Tosin rohkeimmat kiusaajat uskaltavat ja osaavat kiusata esim. Facebookissa ja Instagramissakin, vaikka silminnäkijöitä olisi useita. Työntekijöiden olisi hyvä seurata nuorten toimintaa somessa, jotta he tietäisivät mitä siellä tapahtuu. Tällöin he voivat siihen myös puuttua. Nuoren Facebook-kaverina oleminen ei siis välttämättä ole niin haitallista, kunhan tuntee oman ammatillisuutensa eettiset rajat.
   Viimeisimpänä ammattilaisen tulisi osata olla herkkänä kiusaamisen havaitsemiselle. Ei tule jäädä odottamaan kiusatun tai muun nuoren kertomusta kiusaamisesta. Se ei ole kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi. Syitä voivat olla esim. yli/alipaino, arka luonne, erilaiset perhetaustat tai oppimisvaikeudet. Kiusaamista voi olla vaikea havaita, mutta kiusatun voi tunnistaa esimerkiksi jatkuvasta stressaantuneisuudesta, arkuudesta, yksinäisyydestä, pelokkuudesta, fyysisistä oireista (mahakipu, päänsärky) yms. Ylipäätään kaikesta sellaisesta toiminnasta ja olemuksesta, joka pitkään jatkuneena poikkeaa nuoren normaalista luonteesta ja persoonallisuudesta. Koska ennaltaehkäiseminen on kaiken a ja o, tulisi työntekijän myös tunnistaa kiusamisvaarassa olevat nuoret ja mahdolliset kiusaajat. Heitä tulee kaikin mahdollisin keinoin tukea: kannustaa, auttaa, jutella, pohtia ja harjoitella. Sinun apusi voi jo yksistään riittää pitkälle!
   Kiusaamista tulee siis ehkäistä ja poistaa. Kiusaminen on haitallista missä iässä tahansa, mutta väitän omaan kokemukseen pohjautuen, että nuorena se sattuu ja vahingoittaa eniten. Nuori on herkkä sielu ja kasvuprosessit nuoruudessa haastavia. Jos nuoren luonnollista epävarmuutta lisätään kiusaamisella, jos siihen ei puututa oikein ja jos apu jää sekä kiusatulta että kiusaajalta saamatta, voivat haitalliset seuraukset kantaa pitkälle - jopa loppuelämään. Kenenkään ei tulisi olla siinä tilanteessa, että on kuusikymppinen ja kärsii vieläkin kiusaamisen aiheuttamista henkisistä ja fyysisitä ongelmista. Toivon entisenä kiusattuna todella paljon, että jokainen meistä sanoisi EI kiusaamiselle ja omalla toiminnalllaan, asenteellaan ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä muiden kanssa rakentaisi entistä hyvinvoivempaa Suomea. Tehdään tulevaisuudesta parempi!


 Tästä vielä rohkaisua kaikille: älä ikinä usko, ettet voisi tavoittaa unelmiasi. Jos joku niin sanoo, älä usko. Vain taivas on rajana sille, mitä voit elämässäsi saavuttaa!

 ~ Roosa ~

linkkejä & lähteitä:

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Oppimisvaikeudet: apua ongelmiin

Nuoren tunteet

Luonnollisesti nuori saattaa tuntea huonommuuden ja alemmuuden tunteita, jos hänellä on ongelmia oppimisen kanssa. Koulussa huomataan melko helposti, jos joku ei ole yhtä lahjakas jollain osa-alueella kuin muut. Varsinkin nuori itse huomaa tämän, koska nuoruudessahan on tapana verrata itseä jatkuvasti muihin. Nuori saattaa miettiä, mikä hänessä on vikana.

Tukea oppimisvaikeuksiin

Nuorta ei saisi jättää asioiden kanssa yksin. Kannattaa lähteä mahdollisimman aikaisin selvittämään, miksi jollakin osa-alueella ilmenee ongelmia. Nuorelle on helpompaa hyväksyä tilanne, jos saadaan selville että ongelmat johtuvat oppimisvaikeudesta. Kun ongelmille löytyy selkeä syy ja sille saadaan hoitoa, nuori pääsee helpommin eroon huonommuuden tunteistaan.

Kun nuoren oppimisvaikeus todetaan, aluksi voi olla vaikeaa hyväksyä sitä, että joutuu näkemään enemmän vaivaa kuin muut. Voi olla hyvin turhauttavaa, että luokkatoverit selviävät koulutehtävistään huomattavasti pienemmällä vaivalla. Voi käydä jopa niin, ettei oppimisvaikeuden omaava nuori jaksa edes yrittää. Tämä asia pitää pystyä hyväksymään, jotta on voimia jaksaa puurtaa koulu läpi.

Apua oppimisvaikeuksiin nuori voi kysyä esim. terveyskeskuksesta ja kouluterveydenhoitajalta. Erilaisia kuntoutusmenetelmiä on oppimisvaikeuksista kärsiville: kouluissa voidaan järjestää erityisopetusta, nuori voi mennä neuropsykologiseen kuntoutukseen tai sopeutusvalmennukselle.

Ongelmia ja niiden ratkaisuja on tietysti kaikista tärkeintä työstää itse. Nuori voi esimerkiksi harjaannuttaa oppimisen taitojaan. Mitä paremmin tuntee tapansa oppia, sitä parempia oppimistuloksia saa. Opiskelutaitoihin vaikuttavat itsetuntemus, tieto omista motivaatioista sekä ajankäytön suunnittelu. Nuoren täytyy tietoisesti tehdä töitä oppimisensa eteen ja löytää omat parhaat tapansa oppia. Esimerkiksi erityisopetuksessa opettajan olisi hyvä auttaa nuorta löytämään nämä tavat.

Some

Nuori voi löytää vertaistukea internetistä. Keskustleupalstoja, blogeja ja internetyhteisöjä on paljon ja kaikille oppimisvaikeuksille löytyy varmasti omansa. Youtubesta voi löytyä vlogeja aiheesta. Vertaistukea ei mikään voi korvata.

Facebook-ryhmä Oppimisvaikeudet ja erilainen oppiminen:
 https://www.facebook.com/groups/82693827981/?fref=ts

Äidinkielen lehtorin tarina omasta lukihäiriöstään (kannattaa lukea myös kommentit):
http://kolmistaan.bellablogit.fi/tag/oppimisvaikeus/

Huumorimielinen blogi lukihäiriöisen väärinlukemista lauseista:
https://lukihario.wordpress.com/

Luki- ja hahmotushäiriöisen henkilön blogikirjoitus aiheesta:
https://ahdata.wordpress.com/2015/03/13/minkalaista-on-olla-erilainen-oppija/

Täällä on blogilistan luettelo blogeista, joissa puhutaan oppimisvaikeuksista:
http://www.blogilista.fi/haku?query=oppimisvaikeus&mode=entries

Vlogi aiheesta lukihäiriö:



Lukeminen, vieraat kielet ja matematiikka - miten parantaa oppimista?

Lukiessa lukutavat, muistiinpanot ja kertaaminen vaikuttavat oppimiseen enemmän kuin lukemisen nopeus. Yleiskuvan saaminen aiheesta on tärkeää, varsinkin jos kyseessä on laaja tekstikokonaisuus. Näin asian ymmärtäminen on helpompaa. Itseä kiinnostavat tekstit herättävät lukuinnostuksen, joten kannattaa etsiä mielenkiintoista luettavaa. Lukemista pitäisi harrastaa mahdollisimman usein, jotta lukemiseen virittyy.

Vieraiden kielten oppimisvaikeudet liittyvät usein lukemisen vaikeuteen. Myös muistiongelmat hankaloittavat vieraissa kielissä sanaston ja kielioppiasioiden muistamista. Kielten opiskelussa valttikorttina on käyttää monenlaisia oppimismetodeja. Pelkkä koulussa opiskelu ei välttämättä riitä. Kieltä voi oppia myös lehtiä lukemalla, musiikkia kuuntelemalla ja sarjoja/elokuvia katsomalla. Paras tapa oppia kieltä on tietysti menemällä sinne missä sitä puhutaan - ulkomaille. Kun kommunikoi muutaman kuukauden pelkästään vieraalla kielellä, sitä oppii väkisinkin. Hyviä opiskelutekniikoita ovat tekstien ääneenlukeminen ja erilaiset muistitekniikat, jotta sanasto jäisi mieleen.

Matematiikassa uuden oppiminen perustuu aiemmin opitulle. Matematiikassa on tärkeää harjoitella paljon, sillä tiedon lisäksi tarvitaan sen soveltamistaitoa. Matemaattisen tehtävän ratkaisemiseksi on hyvä kirjoittaa kaikki tehtävässä mainitut tiedot paperille ennen varsinaisen laskemisen aloittamista. Voi piirtää myös kuvia. Mittasuhteissa auttavat käytännön esimerkit, esim. litran maitopurkki, oma pituus, kodin neliömäärä yms. Laskutehtäviä voidaan myös osittaa, esim 4 x 8 = 2 x 2 x 8. Välivaiheiden tarkka merkitseminen helpottaa oman ajatusketjun hahmottamista sekä itselle että opettajalle. Se vähentää myös työmuistin kuormitusta.

Mitä aikuinen voi tehdä oppimisvaikeuksia omaavien nuorten hyväksi?

Tärkeintä on ehkä nuoren kanssa puhuminen ja rohkaiseminen. Kysy, miltä nuoresta tuntuu, minkä hän kokee haasteelliseksi ja missä taas kokee olevansa hyvä. Ota nuori huomioon asioissa, joissa oppimisvaikeus saattaa näkyä. Häntä pitää kohdella samalla tavalla kuin muita: oppimisvaikeuksinen nuori ei ole tyhmä. Hän tarvitsee tukea, rohkaisua ja kehuja.

Kouluissa tulee antaa esim. lukihäiriöiselle lisäaikaa tai tietokoneen kirjoittamiseen koetta tehdessä. Erityisopetusta pitäisi olla saatavilla kaikille oppimisvaikeuksia kokeville. Kaikkien nuorta opettavien pitää olla tietoisia nuoren oppimisvaikeuksista. Nuorelle tulee kertoa kaikista oppilaitoksen tukimahdollisuuksista aktiivisesti.

Tukea pitää antaa myös kotona. Vanhempien pitää tehdä selväksi, että nuori on rakastettu ja hyvä sellaisenaan oppimisvaikeuksista huolimatta. Hänta voi auttaa kokeisiin lukemisessa ja muissa koulutehtävissä esim. tarkistamalla oikeinkirjoituksen. Vanhemmat kannattaa pitää itsensä tietoisena oppimisvaikeuksista ja siitä, mihin kaikkeen ne voivat vaikuttaa.

Entä mitä minä, tuleva yhteisöpedagogi ja kirkon nuorisotyönohjaaja voin tehdä tavatessani oppimisvaikeuksista kärsivän nuoren? Kovin moniin tilanteisiin nuorisotyönohjaaja ei varmaankaan joudu, joissa olisi jotenkin oppimisvaikeudet mukana. Lähinnä minulle tulee mieleen tilanteet seurakunnalla, kun nuoret käyvät rippikoulua. Leireillä tulee ottaa huomioon ulkoläksyjen osalta ne nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia. Kaikkien nuorten vanhemmilta tulee tiedustella mahdolliset oppimisvaikeudet ennen leiriä, jotta tilanteen vaatiessa voidaan antaa helpotuksia lukihäiriöiselle.

-Olivia-

Oppimisvaikeudet: lukihäiriö sekä kielelliset-, matemaattiset- ja hahmotukselliset vaikeudet

Nuorella voi olla oppimisvaikeuksia, joista puhutaan silloin kun vaikeudet ovat suuria verrattuna henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon, eikä taustalla ole muitakaan sairauksia. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta. Usein oppimisvaikeuksia voi olla monenlaisia samalla henkilöllä. Oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukihäiriö, kielelliset vaikeudet, matematiikan vaikeus ja hahmotusvaikeudet. Kansainvälisessä tautiluokituksessa diagnoosikoodit ovat F80-F83.

Lukihäiriö

Lukihäiriön ydinpiirteitä ovat yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys. Myös kirjoittamisessa on yleensä vaikeuksia. Oikeinkirjoitustaidon oppimisen jälkeen haasteena on omien ajatuksien ilmaiseminen kirjoittamalla sekä sujuvien lauserakenteiden muodostaminen. Luetun ymmärtäminen voi myös olla haasteellista lukihäiriöiselle. Lukihäiriön kanssa esiintyy usein myös matemaattisia ja tarkkaavaisuuden ongelmia.

Tässä kohtaa minulla on myös vähän omaakin kokemusta, koska olen nähnyt lukihäiriöisen elämää läheltä. Minun hyvällä ystävälläni todettiin jo varhain lukihäiriö. Kävimme ensimmäisen luokan yhdessä ja siellä piti lukea aina oppikirjojen luvut koko luokan kanssa, jokainen lukien yhden lauseen kerrallaan. Ystäväni lukeminen oli todella hidasta. Hän oli suurinpiirtein viimeinen joka oppi lukemaan. Myöhemmin englannin ja ruotsin alkaessa ystävälläni oli suuria onglemia myös siinä. Mielestäni hän ei ikinä saanut tarpeeksi tukea opettajilta. Kolmannella luokalla hänet jopa jätettiin luokalle lukivaikeuden ja siitä johtuvien ongelmien takia. Ystäväni ei vieläkään halua lukea ääneen jos kuulemassa on paljon ihmisiä. Häntä olisi pitänyt tukea paremmin peruskoulussa.

Kielelliset vaikeudet

Kielellisissä erityisvaikeuksissa eli dysfasiassa lapsen kielelliset taidot kehittyvät hitaasti ja poikkeavasti. Vaikeuksia voi olla puheen ääntämisessä ja lauserakenteissa, puheen ymmärtämisessä sanojen mieleenpalauttamisessa, sanojen mieleenpalauttamisessa ja käsitteiden ja taivutuksien käyttämisessä sekä asioiden nimeämisessä. Puheen sujuvuus on yleisesti hankalaa. Kielellinen vaikeus lisää myös lukihäiriön riskiä. Kielelliset vaikeudet voivat ilmetä vasta nuoruusiälläkin. Ne ilmenevät tuolloin sanojen löytämisen vaikeutena ja poikkeavina lauserakenteina. Vaikeudet voivat vaikuttaa myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn.

Hahmottamisen vaikeudet

Hahmotusvaikeuksissa voi olla kyse avaruudellisten suhteiden, suuntien arvioinnin tai kokonaisuuksien hahmottamisen ongelmista. Niillä tarkoitetaan yleensä näönvaraisen havainnoinnin ongelmia, jotka voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. Käytännössä esim. karttojen lukeminen, reittien löytäminen, laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen, rakennuspiirustusten ja geometrian mieltäminen voi olla hankalaa. Myös kellonaikojen ja ajan hahmottamisessa voi olla vaikeuksia. Koska matematiikassa tarvitaan avaruudellista hahmotuskykyä, on hyvin todennäköistä että hahmottamisen vaikeuksia omaava henkilö kärsii myös matemaattisista ongelmista. Hahmotusvaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä ihmisten välinen vuorovaikutus on paljolti ei-kielellistä.

Matemaattiset vaikeudet

Matemaattisten vaikeuksien taustalla voi olla monia tekijöitä. Kielelliset vaikeudet voivat haitata matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämistä. Hahmottamisen ongelmat vaikeuttavat matematiikan visuaalisen tiedon käsittelyä, kuten käyrien ja geometristen asioiden ymmärtämistä. Havaintopohjaiset ja tarkkaavuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa virheitä numeroiden ja laskumerkkien havaitsemisessa. Muistiongelmat vaikeuttavat kertotaulun, laskusääntöjen ja peruslaskutoimitusten ulkoaoppimista. Matemaattisten ongelmien ratkaisu tapahtuu työmuistissa, joten työmuistin heikentynyt kapasiteetti aiheuttaa ongelmia. Huonot loogisen päättelyn taidot asettavat ongelmia matemaattisten periaatteiden ymmärtämiseen ja soveltamiseen.

Seuraavassa osiossa käsittelen sitä, miten oppimisvaikeuksiin saa tukea ja miten omia oppimisen taitoja voi edistää.

-Olivia-

torstai 26. maaliskuuta 2015

Mielenterveys: pelot ja ahdistus

Jokainen ihminen, nuori tai vanha, kokee elämänsä aikana jos jonkinmoista pelkoa ja ahdistusta. Jokainen joutuu välillä murehtimaan ja jännittämään asioita eikä peloltakaan voi välttyä. Jo ihan pienetkin asiat saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä ja tuottaa suurta pään vaivaa, jopa unettomia öitä. Ja kyllä, voin hyvin samaistua tähän itsekin.

Pelko ja ahdistus tuntuu ja näkyy kehossa. Sydän hakkaa tuhatta ja sataa, kädet tärisevät ja alkavat hikoilla, ääni saattaa väristä eikä huonolta ololtakaan voi välttyä. Päässä pyörii mitä hulluimpia ajatuksia ja uskomuksia siitä, mitä kamalaa voisi tapahtua. Ja mitä enemmän sitä ajattelee, sitä enemmän pelottaa ja ahdistaa.

Eniten pelkoa ja ahdistusta nuorille aiheuttavat pelko epäonnistumisesta tai hylätyksi tulemisesta, yksin jäämisestä. Myös uusien asioiden kohtaaminen voi olla pelottavaa. Kaikkeen tähän vaikuttaa paljon kasvatustapa. Jos nuorelle pienestä pitäen kerrotaan maailman olevan paha paikka, niin myöhemmin elämässä voi olla suuri haaste lähteä kohtaamaan uusia asioita. Ja tietysti jokainen ihminen on yksilö. Toiset jännittävät enemmän kuin toiset ja kokevat ahdistuksen tunteita helpommin.

Monet nuoret kamppailevat päivittäin epäonnistumisen pelon kanssa. Tänä päivänä nuorilta vaaditaan paljon ja virheitä korostetaan. Tämä jos mikä luo pelkoa epäonnistumisesta. Kaikkihan me teemme virheitä. Ihmisten täytyisi keskittyä virheiden syynäämisen sijaan enemmän niihin asioihin, joissa onnistutaan ja jotka tuottavat iloa. Kannustetaan! Kaikki ihmiset tekevät virheitä ja epäonnistuvat joskus. Se on elämää ja se mikä ei tapa, vahvistaa!

”Ei pitäisi lietsoa itseään pelkotilaan, vaan hyväksyä omakin keskeneräisyys. Nytkin yhteiskunnassa peräänkuulutetaan luovuutta ja tekoja, ja se tarkoittaa, ettei yksilötasollakaan pitäisi takertua pelkoihinsa.” http://yle.fi/uutiset/epaonnistumisen_pelko_kasvaa_virheita_korostamalla/7225589

Aikuisten ja työntekijöiden, jotka työssään kohtaavat pelkojen ja ahdistuksen kanssa kamppailevia nuoria, olisi hyvä jutella ja keskustella nuoren kanssa asiasta. Kysyä, mikä mahdollisesti pelottaa ja miksi. Nuoria olisi hyvä kannustaa ja rohkaista kokeilemaan uusia asioita. Olla heille tukena ja kertoa, että pelot ja ahdistus eivät ole merkki heikkoudesta, vaan ne kertovat siitä, että asioita tehdään täydellä sydämellä ja niillä on merkitystä.

Rohkaise nuorta pitämään itsestä huolta. Liikkuminen, riittävä uni ja päivittäiset rentoutumismenetelmät voivat olla hyvä apukeino lievittää pelkoja ja ahdistusta. Myös pelottavan ja ahdistavan tilanteen kohtaaminen vähitellen, vaikkapa oman tukihenkilön kanssa, voi ajan kuluessa osoittautua hyväksi menetelmäksi. Tilanteen mennessä mahdottomaksi on hyvä ottaa yhteyttä ammattiauttajaan. 

  - Julia -

Apua tarjoavia sivustoja: JelppiverkkoMLL auttavat puhelimet
Muita linkkejä: Tutkimus 

torstai 19. maaliskuuta 2015

Perheen sisäiset syyt: perheenjäsenen sairaus

Kun sisko tai veli sairastuu, on sisarusten osana olla huomaamaton, äänetön, kiltti, näkymätön lapsi. Tämän osan on moni sisarus omaksunut, aivan kuin se olisi sisäsyntyinen taito. Ja nämä näkymättömät lapset jäävät kovin yksin pelkoineen ja murheineen, sillä heidän ainut tavoitteensa on olla aiheuttamatta huolta ja murhetta vanhemmilleen siskon tai veljen sairastaessa. ( Leijonaemojen blogi)

Kun kuulet ensimmäistä kertaa sanan "haastava nuori", minkälainen kuva piirtyy mieleesi? Itselläni ensimmäisenä tulevat mieleen käytöshäiriötä mukanaan kantavat nuoret. Koulupudokkaat. Päihteisiin koukkuun jääneet. Kyllähän he niitä ovatkin ja heistä pääsette varmasti vielä lukemaan kuluvien viikkojen aikana.
   Silti saatamme unohtaa, että "haastava nuori" ei ole aina yhtä kuin huono käyttäytyminen tai huonot arvosanat. Joskus haastavuus saattaa löytyä kotioloista ja perheestä. Yksi tähän kategoriaan menevistä tapauksista on käsitelty jo aiemmin julkaistussa postauksessa. Tässä postauksessa keskitytään siihen, miten perheenjäsenen pitkäaikainen ja vakavakin sairaus voi heittää haasteen nuoren elämälle.  Kun perheenjäsen sairastuu vakavasti, se ei kosketa ainoastaan sairastunutta. Se koskettaa koko perhettä - vanhempia ja lapsia. 
   Kuvitellaanpa tällainen tilanne: perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksi lasta. Lapset ovat 9 ja 14 - vuotiaita. Nuoremmalla heistä todetaan vakava sairaus, joka vaatii pitkiä sairalajaksoja ja rankkoja hoitoja. Olkoon sairaus vaikka se helposti keksittävä syöpä. Miten tämä muuttaa perheen arkea?
   Pikkusisarus joutuu sairaalahoitoon, huonoimmassa tapauksessa toiselle paikkakunnalle pidemmän matkan päähän. Sairaus järkyttää, herättää monia voimakkaita tunteita, elämä muuttuu epävarmaksi, arki ei olekaan samanlaista koulunkäyntiä, työelämää, yhteisiä päivällisiä ja tv-sarjoja niin kuin ennen. Uudessa elämäntilanteessa astuu kuvaan uusi arki, jota voi olla hyvinkin vaikea ennustaa muutamia päiviä pidemmälle.
   Vaikka perheen nuorin jäsen joutuukin sairaalahoitoon ja normaali koulunkäynti sun muu katkeaa, se ei katkea perheen vanhimmalla lapsella. Hänen täytyy edelleen käydä koulussa, syödä, tehdä läksyjä, harrastaa ja nukkua. Arkeen tulee silti muutoksia: toinen vanhemmista on pikkusisaruksen tukena sairaalassa, toinen töissä. Kotona ei enää näekään yhtä useasti vanhempia. Vanhempi ei olekaan jatkuvasti käymässä kaupassa ja kuskaamassa harrastuksiin. Neuvomassa hankalissa koulutehtävissä. Energiaa kuluu toisen lapsen tukemiseen.
   Nuori voi joutua kasvamaan yhtäkkiä valtavasti henkisesti omien nuoruudessa kohdattavien "normaalien" kasvukipujen lisäksi. Hänen vastuullaan saattaa yhtäkkiä olla kaupassa käynti, pyykinpesu, ruoanlaitto, vastuu omissa harrastuksissa käymisestä. Ei välttämättä aina kaikkia näistä, mutta varmastikin jotain. Arkea ei välttämättä pyöritä enää ainoastaan vanhemmat, vaan myös nuori. Lisäksi nuori joutuu pitämään huolta omasta yleisterveydestään: pikkusisarus ei saa sairastua  sairaalassa eikä kotijaksoilla. Omassa kotiovessa lukee näkymättömin kirjaimin: "vain terveet vieraat tervetulleita". Kuullostaako rankalta? Niin minustakin.
   Nuoren pitäisi saada kuitenkin sisaruksen sairaudesta huolimatta olla nuori. Ihana kamala itsensä. Myös perheen nuori tarvitsee tietoa, tukea,aitoa kohtaamista, kannustavia sanoja, rajojen asettamista. Kokemuksen siitä, että häntä ei ole unohdettu sytostaattihoitojen, verikokeiden tulosten sun muiden alle. Nuori tarvitsee myös muita ihmisiä ympärilleen, jotka pitävät hänet "normaalissa" arjessa kiinni. Elämää on sairaudesta huolimatta - tai juuri sen vuoksi.
  Nuorella on oikeus saada tukea ja tietoa pikkusisaruksen sairauden kanssa elämiseen ja sen voittamiseen. Vanhempien tavoin myös nuorella on oikeus esimerkiksi psykologin tarjoamaan apuun. Yleensä tämä onnistuu sisarusta hoitavan tahon kautta. Sairaalan henkilökunnan lisäksi nuori tarvitsee myös niitä muita tuttuja ihmisiä: ystäviä, opettajia, harrastusten vetäjiä, nuorisotyöntekijöitä - keitä hänen elämäänsä kuuluukaan. Nuoren olisi hyvä puhua asiasta myös heidän kanssaan. Jatkaa harrastuksiaan mahdollisuuksien mukaan, sillä joskus on hyvä jättää negatiiviset fiilikset kotiin peiton alle yksin murjottamaan. Nuorella on oikeus myös iloita.

   Nuoren arjessa kohtaavan harrastuksen vetäjän, opettajan, nuorisotyönohjaajan tai muun kasvatuksen ammattilaisen on hyvä muistaa muun muassa seuraavaa:

- sinun ei tarvitse tietää ennusteita tai muuta nippelitietoa. Jo läsnäolo ja kuuntelu riittää pitkälle.
-  muista kysyä, miten nuori itse voi
- rohkaise ja kannusta (myös esim. harrastamaan ja jatkamaan nuorelle tärkeitä vajaa-ajanviettotapoja)
- ohjaa tarvittaessa ammattiavun piiriin (jos ei vielä ole)
- muistuta, ettei nuoren tarvitse pitää huolta kaikesta: hänellä on oikeus olla oma itsensä
- auta nuorta miettimään, mitkä asiat hänen elämässään ovat hyvin ja mistä kannattaa "pitää kiinni"
- miettikää, miten nuori voisiko nuori käsitellä luovan ilmaisun kautta tunteitaan ja kysymyksiään. Toimisiko, päiväkirjan/blogin/vlogin kirjoittaminen, piirtäminen, maalaaminen tai vaikkapa näytteleminen?
- juttele muistakin asioista kuin arkea varjostavasta sairaudesta, mikäli mahdollista. Se saa nuoren ajatukset terveellä tavalla pois epätoivon ja huolen kysymyksistä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka sairastuminen vakavaan sairauteen aiheuttaa varmasti surua ja huolta, se voi tarjota hyvän kasvun paikan nuorelle, kunhan tukea on riittävästi. Perheenjäsenen sairaus voi siis kasvattaa myös myönteisellä tavalla. Loppuelämää ajatellen nuori voi varmasti ammentaa paljon tuosta ajasta. Parhaimmillaan se luo loppuelämän pysyviä hyviä arvoja (esim. terveyden ja elämän arvostaminen) ja ajatuksen siitä, että "jos olen selvinnyt tästä, tulen selviämään mistä vain."

Loppuun vielä muutama linkki ja erään vloggaajan kertomus.


Mutta onneksi tarinalla oli onnellinen loppu - tytön äiti voitti syövän! :)

Leijonanpennut-blogissa 20-v. isosisko kertoo miltä tuntuu, kun pikkusisko sairastaa syöpää.

 Norio-keskus järjestää harvinaista sairautta sairastavan lapsen sisaruksille vertaistukitoimintaa, esimerkiksi viikonloppuleirejä. Nuorella tarjotaan tilaisuus nähdä, ettei hän ole yksin!

Lisäksi Facebook on pullollaan ryhmiä, joista on saatavana vertaistukea moneen eri sairauteen. Haluankin muistuttaa, että tässä postauksessa syöpä toimi vain esimerkkisairautena, jonka kautta asiaa lähdin käymään läpi.


Olipa taasen synkkä aihe, mutta muistakaa, että elämästä löytyy myös paljon ilon aiheita. Eikä niden tarvitse aina olla isoja - viime päivinä itse olen iloinnut auringonpaisteesta. Valoisaa loppuviikkoa! :)

~ Roosa ~
  

MLL:n nettisivut

Tässä postauksessa esittelemme MLL:n nuortennetin sivuja. Niistä voi olla hyötyä apua nuorelle, jolla ei ole voimia, kiinnostusta ja aikaa etsiä apua ja tietoa ongelmiinsa kasvokkain. MLL:n nuortennetin sivut pitävät kynnyksen etsiä ja pyytää apua matalana.


Nuortennetin osoite on www.mll.fi/nuortennetti.
Sieltä löytyy paljon hyvää ja tarpeellista tietoa nuolilla merkityistä asioista. 
Klikkaa aihealuetta ja tutustu!



Painamalla "Mistä apua"-linkkiä löydät auttavien tahojen yhteystietoja. 
Vasemman puoleiseen sarakkeeseen on koottu tarkemmin eri ongelma-alueiden asiantuntijoiden yhteystiedot ja neuvoja siihen, mitä sinun tulee tehdä saadaksesi apua. 



Sinun on mahdollista keskustella mieltäpainavista asioista tai lukea muiden kohtalotovereiden tarinoita nuorten keskustelupalstalta. MLL:n työntekijät lukevat jokaisen kirjoituksen ennan julkaisemista. Jokaiseen aihealueeseen löytyy keskusteluja. Tutustu! 

.
Verkk@rit ovat MLL:n omia tukioppilaita verkossa. Tukioppilaat ovat 13-19 -vuotiaita nuoria. He julkaisevat omia videoita, blogimerkintöjä ja ohjaavat keskusteluja nuorille ajankohtaisista aiheista

Toivottavasti tästä esittelystä on sinulle apua!

T. Team 5 

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Mielenterveys: itsetunto-ongelmat



Uskalla olla oma itsesi. Kukaan ei tee sitä sinua paremmin.

Monet nuoret kohtaavat elämänsä aikana paljon itsetunto-ongelmia, jotka saattavat jatkua pitkälle aikuisuuteen saakka. Kaikki alkaa siitä, että aletaan vertailla itseä ja omaa osaamista toisiin ihmisiin. Ajatellaan, että toinen ihminen, joka on luotu aivan täysin erilaiseksi, olisi jotenkin parempi ja arvokkaampi laadultaan. Oma arvo ja merkitys saattaa alkaa tuntua mitättömältä. Ajatellaan liikaa sitä, mitä muut mahtavat minusta ajatella.

Jokaiselle on annettu omat erityistaidot ja –lahjat. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Meidän täytyisi oppia vain huomaamaan, että kun jokainen osaa jotain, niin me voimme yhdistää lahjamme ja erityistaitomme ja näin saada yhdessä paljon hyvää aikaan.

On suuri rikkaus, että ihmiset ovat erilaisia. Millaista olisi elää maailmassa, jossa kaikki tykkäävät samoista asioita ja osaavat tehdä tismalleen samoja juttuja? Toisten ihmisten mielipiteitä ei saisi pelätä. Jokaisella on omat heikkoutensa. Myös niillä kaikkein cooleimmilla tyypeillä. Ja niinhän se on, että virheistä oppii! Ollaan rohkeasti sellaisia kuin ollaan ja vaalitaan yhdessä erilaisuutta.

Rakasta ensin itseäsi. Vasta sitten voit rakastaa muita.

Nuoruuden yksi suurimpia päänvaivaa ja ahdistusta tuottavista asioita on ulkonäkö ja epävarmuus omasta kehosta. Median luoma kauneusihanne langanlaihoista ja täydellisesti meikatuista naisista aiheuttaa ulkonäköpaineita jo aivan liian varhain lasten ja nuorten tyttöjen keskuudessa. Poikien kohdalla puhutaan timmeiksi treenatuista vartaloista ja viimeisen päälle laitetusta ulkonäöstä. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi nuoret kärsivät itsetunto-ongelmista. Kaikki pyrkivät olemaan samanlaisia kuin naiset ja miehet lehtien sivuilla ja mediassa: kuvankäsittelyohjelmilla muokattuja ja suuresti ihailtuja ihmisiä.

Kuka on sanonut, että langanlaiha ja viimeisen päälle treenattu on ainut, oikea tapa olla kaunis?

Ulkonäkö on joillekin arka asia eikä siitä helposti uskalla puhua kellekään. Taustalla voi olla pelkoa siitä, että ei kelpaa. Jokaisella nuorella pitäisi kuitenkin olla ympärillä niitä luotettavia ja helposti lähestyttäviä aikuisia, joille uskaltaa puhua ja purkaa sydäntä. Myös ystävät, joiden seurasta saa energiaa ja hyvää oloa ja jotka tekevät ja tahtovat sinulle hyvää, ovat elämän suuri voimavara.

Somesta löytyy muun muassa MLL:n nuorten netti- sivusto. Sivustolla on paljon tietoa asioita ja siellä nuorten on mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista suoraan ammattilaisilta. Apua löytyy myös Suomen mielenterveysseuran sekä nuorten mielenterveystalon nettisivustoilta. Netti on myös pullollaan vertaisihmisten kirjoittamia blogeja. Niistä voi olla enemmän apua ja tukea kuin osaisi uskoa.


Sinä olet kaunis, ihmeellinen, ainutlaatuinen ja täydellinen juuri sellaisena kuin olet. Älä yritä olla jotain, mitä et ole. Olemalla oma itsesi olet kaikista kaunein.

Blogeja: Smile! You are beautifulKia -
Apua tarjoavia sivustoja:  MLL - nuortennettiSuomen mielenterveysseuraNuorten mielenterveystalo




 - Julia -          

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Perheen sisäiset syyt: Vanhemman alkoholismi

"Isäni juo päivittäin. Kun isä on humalassa hän ei tee pahaa minulle. Minua hävettää tuoda ystäviä isän luo. Minua huolettaa myös jos se tekee itselleen jotain, kerran on soittanut ja uhannut tappaa itsenä." (http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/keskustelu/?E2120058M=4&x2120058=16484113)

Vanhemman alkoholin käyttö on totta tuhansille nuorille. Liian monelle nuorelle. Itse turvallisessa ja rakastavassa perheessä kasvaneena on ollut surullista lukea eri blogien kautta tai katsoa ohjelmia, missä kerrotaan millaista se on/oli, kun vanhempi juo (linkit postauksen lopussa).
   Alkoholin hallitessa perhe-elämää rakkaus ja välittäminen eivät juurikaan näy. Kunnon ryyppyputkien aikana nuori saattaa olla itse se, joka lähtee etsimään vanhempiaan. Jääkaapissa ei välttämättä ole ruokaa, koska ne vähäisetkin rahat ovat kuluneet alkoholiin tai ovat vanhemman taskussa ja vanhemman koordinaateista ei ole tietoa. Puhtaat vaatteet ovat vähissä. Kavereita ei uskalleta tuoda kylään, koska nuori häpeää kotiolojaan. Nuori joutuu selviytymään itse arjestaan, ilman läheistä kiintymyssuhdetta vanhempiinsa. Nuori joutuu olemaan oman elämänsä sankari. Joskus se onnistuu ja alkoholistien lapsesta kasvaa kunnollinen veronmaksaja. Kuitenkin on myös niitä tapauksia, joissa lapsi sortuu jatkamaan vanhempien viitoittamaa tietä, sillä hän ei tiedä paremmasta, eikä ole saanut apua ongelmiinsa. Siksi olisikin tärkeää, että apua on helposti saatavilta osaavilta ja välittäviltä aikuisilta. Yksikin välittävä aikuinen voi riittää pelastamaan nuoren.
   Apua pitäisi olla siis helposti saatavilla. Tämän päivän nuorille helpoin tiedonlähde on internet. Siksi auttavien tahojen pitäisi olla soluttautuneina sinne, missä nuoretkin ovat - nettiin, erityisesti someen. Nuorella on matalampi kynnys lähteä pyytämään apua ongelmiinsa somen kautta - se ei vaadi face to face-tilannetta tai välttämättä edes oma nimen tai asuinpaikan paljastamista. Tai jos vaatii, somessa vaikuttavat tahot voivat ohjata nuoren omille internet-sivustoille joissa apua voi pyytää täysin anonyymisti.Esimerkiksi MLL:llä on omien internet-sivujensa lisäksi tilit Facebookissa  ja Twitterissä. Lisäksi MLL:n nuortennetti on kohdennettu apua tarvitsevile nuorille. Nuortennetillä on oma blogi ja tili Facebookissa.
   Nuoren on hyvä kokea, ettei ole ainut alkoholiperheen lapsi. Somessa olisi hyvä olla ryhmiä, joissa nuori saa vertaistukea saman asian kanssa painivilta ikäisiltään. Ryhmän ylläpitäjän/ylläpitäjien pitää kuitenkin olla ammattilaisia ja tarkkoja siitä, mitä esimerkiksi Facebook-ryhmissä kirjoitetaan. Jaetut asiat voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia ja arkoja, joten ryhmässä tulee vallita luottamuksen ilmapiiri. Täällä saan jakaa asioita, täällä tunteet ovat sallittuja, täällä saan apua, täällä voin auttaa muita, täällä minua arvostetaan sellaisena kuin olen. Näitä ajatuksia voidaan suojella sillä, että ryhmä on esimerkiksi suljettu, jolloin ryhmään päästäkseen sinne tulee lähettää liittymispyyntö, jonka ryhmän ylläpitäjä(t) hyväksyvät.
   Avun hakeminen on tärkeää oman henkisen hyvinvoinnin ja kasvun kannalta. Kenenkään ei tarvitse jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä. Avun hakemisen lisäksi nuori voi käsitellä tunteitaan esimerkiksi kirjoittamisen tai piirtämisen kautta, joka voi olla hyvinkin terapeuttista ja puhdistavaa. Nuori voi luoda esimerkiksi blogin, jonne kertoo tuntemuksistaan. Netti on myös täynnä muiden blogeja, joista voi löytää sielunsisaruksiaan. Muiden blogien lukeminen voi olla hyvin terapeuttista.
   Vaikka netti onkin täynnä mahdollisuuksia hakea ja saada apua, netin kautta kohtaaminen ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta luotettavan ammattilaisen kanssa. Internet voi kuitenkin toimia hyvänä ponnahduslautana uuteen, valoisampaan ja parempaan elämään. Se voi johdattaa nuoren auttavan ammattilaisen (koulupsykologi, kuraattori, sosiaalipäivystys) luokse. Tärkeintä ei ole se, kuinka pitkän tai lyhyen askeleen ottaa. Tärkeintä on se, että se askel tulee otetuksi. Ongelmien kanssa ei tarvitse tai saa jäädä yksin!

- Roosa -
  
Apua tarjoavia sivustoja: MLL- NuortennettiSuomen mielenterveysseura   
   

tiistai 10. helmikuuta 2015

Ketkä? Mitä? Miksi? Milloin?


Heissan! Olemme neljä nuorta, veikeää, iloista ja luovaa yhteisöpedagogiopiskelijaa Centria-amk:sta Ylivieskasta. Ja jos tarkkoja ollaan Rauskin toimipisteestä (tai Raudaskylän, mutta kuka jaksaa sanoa sen niin vaikeasti?). Koulussa meillä on meneillään opintojakso, joka kantaa nimeä "Nuoren kasvun tukeminen". Osana opintojaksoamme kirjoitamme tätä blogia. Aiheemme on "haastava nuori". Mikä se sellainen on? Miten se määritellään? Miten sellaisen kanssa toimitaan? Miten some voi liittyä tähän? Kaikille näille löydät vastauksen jäämällä seurailemaan pohdintojamme ja ajatuksenjuoksuamme. Tervetuloa mukaan!