AD/HD:n arvellaan johtuvan aivojen energiavajeesta, kun aivojen verenkierto on puutteellinen. On havaittu myös dopamiinin puutetta, joka edistää vireyttä ja motivaatiota, tehostaa oppimista, säätelee tunteita ja tahdistaa sisäistä kelloa. ADHD:n oireiden luullaan johtuvan siitä, että ihminen yrittää nostaa aivojensa vireystilaa aktiivisuudella ja voimakkailla aistiärsykkeillä. AD/HD-potilailla voi esiintyä myös unettomuutta, päiväaikaista väsymystä ja oppimisvaikeuksia.
ADHD:ssa on mm. seuraavanlaisia oireita:
- keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu, huolimattomuusvirheiden runsas esiintyminen
- työmuistin häiriöt ja unohtelu
- uusien tehtävien aloittamisen vaikeus
- vaikeus toimia järjestelmällisesti ja pitkäjännitteisesti
- harkitsemattomuus eli impulsiivisuus
- mielialojen ailahtelu
- toistuva stimulaation etsiminen, taipumus pitkästyä, kärsimättömyys
- vaikeus toimia yleisesti odotettujen mallien mukaan
- luovuus ja intuitiivisuus
- alisuoriutumisen tunne ja tunne siitä, että asiat eivät ole hallinnassa.
- levoton käyttäytyminen kuten vaeltelu, sormien naputtaminen, paikasta toiseen siirtyminen, istuma-asennon vaihteluna ja ylettömänä puhumisena.
Miten selvitä tarkkaavaisuushäiriöiden kanssa?
Tärkeää on löytää oikea diagnoosi ja saada asianmukaista hoitoa. ADHD-potilas voi kärsiä huonosta itsetunnosta, koska ei suoriudu välttämättä yhtä hyvin kuin muut eikä keskittyminen riitä koulunkäyntiin. Diagnoosin saaminen helpottaa oloa, kun löytyy syy huonolle keskittymiskyvylle ja ylivilkkaudelle, joita ei muissa lapsissa/nuorissa samalla tavalla näy. Nuoren tulee ymmärtää, ettei hänessä ole vikaa, jos ADHD löydetään.
Nuorisotyönohjaajana voin tukea nuorta, jolla on ADHD. Työssä tulee varmasti vastaan ADHD-nuoria ja ongelmia heidän kanssaan. Lapsi/nuori pitäisi saada rauhoitettua aina välillä, mutta antaa myös olla oma itsensä. Hänen kanssaan tulee keskustella rauhassa siitä, miksi välillä täytyy pystyä olemaan hiljaa ja kuunnella. Nuorelle tekee hallaa, jos koko ajan kieltää ja on vihainen. Nuori kaipaa hyväksyntää, ja hänelle pitääkin kertoa, että hänet hyväksytään sellaisenaan. Olisi parasta, jos nuoren saisi itse yrittämään kaikkensa, jotta saisi häiriökäyttäytymistään vähennettyä. Nuoren tulee ymmärtää, että häiriökäyttäytyminen häiritsee muita ja aiheuttaa vaivaa. Nuorelle pitää antaa kuva, että vaikean hetken tullessa hän voi turvautua ohjaajaan ja puhua aina kun siltä tuntuu. Nuoreen tulee myös suhtautua kuten muihin nuoriin, ei panikoida siitä, miten tulee hänen kanssaan pärjäämään. Nuori kyllä vaistoaa, jos ohjaaja ajattelee hänen olevan vain vaivaksi ja hankala tapaus poikkeavuutensa takia.
- Olivia -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti